Paras vastaus
Mielestäni tällä jakeella on kaksinkertainen merkitys. Kuten muut ovat sanoneet, keskitytään Jeesukseen ja siihen, mitä Hän saavutti puolestamme, kun hän kärsi ruumiissaan saadakseen paranemista meille. (henkisesti ja fyysisesti). Ehtoollisuutta ei pidä ottaa huolimattomasti tai ajattelemattomasti, vaan sen on muistettava Kristuksen uhri ja Hänen rikki ruumiinsa, kun pureskelemme ja murskaamme alkua muistuttamaan meitä. Se on yksi osa Hänen ruumiinsa erottamista.
Mutta toinen merkitys, josta näen puhuvan, on Kristuksen ruumis, joka tarkoittaa myös toisia kristittyjämme. Jos luet jakeet ennen sitä ja sen jälkeen – ts. Koko aiheen kohdasta – ja otat jakeen 29 asiayhteydessä eikä yksin, meille käsketään erottamaan ruumis. Olemme Kristuksen ruumis, joten se viittaa minuun ja suhteeseeni muihin ruumiissa. Uskon, että tämä on aika tutkia itseni juhlallisesti, jos on jotain epämiellyttävää Jumalalle ja saada aikaan oikeus hänen kanssaan sillä hetkellä. Tiedämme tämän, koska tämä kohta viittaa korinttilaisiin ahneuteen tai itsensä imeytymiseen, kun he tulivat eniten syömään ja jättivät pienen määrän köyhemmille uskoville, jotka tulivat heidän jälkeensä. Koska ensimmäinen Herran ehtoollinen tai Viimeinen ehtoollinen tapahtui alun perin pääsiäisaterian yhteydessä (Markus 14:13), korinttilaiset jatkoivat sen noudattamista aterian yhteydessä. He olivat huomaamattomia eivätkä jättäneet tarpeeksi ruokaa muille. Tämä oli käytännön ongelma, joka osoitti heidän kypsymättömän hengellisen tilansa.
Meidän on siis erotettava ruumis ja tutkittava, miten kohtelemme muita kirkossa. Kohtelemmeko heitä Kristuksen kaltaisella tavalla? Rakastammeko heitä samalla tavalla kuin rakastamme itseämme? Onko ketään kohtaan anteeksiantamatonta tai väärää asennetta? Nämä asiat on korjattava juuri nyt, ennen kuin otat elementtejä ja jatkat sen tekemistä, mikä ei ole miellyttävää Jumalan silmissä. Jae 29 sanoo, että tuomitsemme itsemme, jos emme tunnista Herran ruumista. Muissa Raamatun paikoissa sanotaan, että meitä tuomitaan samalla tavalla kuin tuomitsemme muita. Jeesus opetti meitä rukoilemaan: ”Herra, anna anteeksi rikkomuksemme, kun annamme anteeksi muille, jotka rikkovat meitä.” Se pyytää Jumalaa käsittelemään meitä samalla tavalla kuin me kohtelemme muita. Tämä on periaate, joka esiintyy jatkuvasti eri raamatunkirjoissa. Jumala on hyvin huolissaan siitä, miten kohtelemme muita. Se osoittaa sydämemme.
Jakeissa 31 ja 32 puhutaan edelleen korjausten tekemisestä tuomion välttämiseksi. Ja sitten jakeissa 33 ja 34 puhutaan jälleen kysymyksestä odottaa toistensa syömistä ja ”jos joku on nälkäinen, hänen pitäisi syödä kotona, jotta kun tapaatte yhdessä, se ei saa johtaa tuomioon”. Joten näyttää siltä, että tässä tuomion pääkysymys oli huolehtiminen toisista huomaavaisella ja jumalallisella tavalla.
Kaikki kirkot, joiden tiedän, eivät enää tarjoa ateriaa ehtoollisen aikaan, joten meillä ei ole tätä erityistä meidän on kuitenkin noudatettava periaatetta tutkia itseämme – jos olemme oikeassa suhteessa Jumalaan ja jos olemme oikeassa muiden kanssa, niin me nautimme kelvollisella tavalla.
Tämä on tärkeä osa ehtoollinen ja sitä on opetettava enemmän. Tämä tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden tutkia itseämme, ja meidän tulisi pyytää Kristusta paljastamaan asenne tai toiminta, joka ei ole hänelle miellyttävä. Pastorin tulisi selittää ja keskeyttää hetken hiljaisuus, jotta voimme havaita Herran ruumiin. Meidän ei tarvitse olla täynnä syyllisyyttä tai joutua Jumalan tuomion alle. Herran ehtoollinen voi olla erityinen tapa saada Jumalan armo ja anteeksianto, jolloin voimme juhlia Kristuksen uhrausta ja osallistua kelvolliseen tapaan. Se ei ole vain tyhjä rituaali.
Näetkö, että on arvoton tapa, jos juhlimme sitä, kuinka Jeesus kärsi ja kuoli syntiemme vuoksi, kun samaan aikaan, jos emme halua luopua tunnettuja syntejä tai olla oikeassa suhteessa Herraan? Tämä on Jumalan armollisen anteeksiantamislahjan väärinkäyttö ja osoittaa kunnioitustamme Kristuksen uhrauksesta.
Vastaus
Aloitetaan kuudennesta jakeesta, jotta voimme nähdä osan kontekstissa:
: 6 Kerskailusi ei ole hyvä. Etkö tiedä, että pieni hapatus fermentoi koko taikinaa? 7 Poista vanha hapatus, jotta sinusta voi tulla uusi erä, sikäli kuin et ole käynyt. Sillä tosiaan Kristus, meidän pääsiäislammasemme on uhrattu. 8 Pidetään siis festivaalia, ei vanhalla hapatuksella eikä pahuuden ja jumalattomuuden hapatuksella, vaan vilpittömällä ja totuudellisella happamattomalla leivällä.
Hyväksyt, Donna, se on suupala kuvallinen kieli. Hiiva on aine, joka lisätään taikinaan tai nesteisiin käymisen aikaansaamiseksi, erityisesti leivontatarkoituksiin säilytetty osa käymisen taikinasta. Israelissa uuden leivän valmistamiseksi he säästivät taikinaa erästä, antoivat sen käydä ja sitten saadulla hapantaikalla hapattaa tuore erä.
Jumalan Israelille antamassa laissa ei juutalaisia uhreja, jotka israelilaiset tulessa osoittivat Jehovalle, olisi pitänyt tehdä ”hapatetusta esineestä”. Happea voidaan kuitenkin käyttää kiitospäivän ehtoollisuuksien yhteydessä, joissa uhri teki vapaaehtoisen esityksen kiitollisuuden hengessä Jehovan monista siunauksista.
Kerran vuodessa kansakunta Israel juhli käymättömien kakkujen festivaalia. Tämä tehtiin pääsiäispäivää seuraavan seitsemän päivän aikana, nimittäin Abibin eli Nisanin kuukaudessa 15–21. Noina päivinä israelilaisten taloista ei löytynyt mitään hapanta eikä juurikkaita eikä ”nähty” heidän kanssaan. (2.Mooseksen kirja 12: 14–20; 13: 6,7; 33:25.)
Raamatussa sanaa ”happo” käytetään synnin tai turmeltumisen merkitsemiseksi. Jeesus Kristus sanoi opetuslapsilleen: ”Varokaa fariseusten ja saddukeusten happoa” ja ”Varokaa fariseusten hapatusta, mikä on tekopyhyyttä”. Jeesus mainitsi myös Herodeksen yhdessä varoituksessaan sanoen: ”Pidä silmäsi auki, varo fariseusten happoa ja Herodeksen happoa.” Herodeksen hapatus olisi tietysti liittyvä heidän ympärillään oleviin poliittisiin asioihin. (Herra 8:15) Jeesus tuomitsi fariseukset rohkeasti ulkokultaan huolestuneina tekopyhinä. Jeesus huomautti saddukeusten väärästä opillisesta näkökulmasta. Hän paljasti Herodeksen puolueen seuraajien tekopyhyyden ja poliittisen petoksen.
1.Korinttolaiskirjeessä 5: 6–8 apostoli Paavali käytti samaa hapan symboliikkaa, kun hän käski Korintin kristillistä seurakuntaa karkottaa moraaliton mies seurakunnasta. Paavali kiinnitti tässä pääsiäisen juhlaa välittömästi seuranneen juutalaisen käymättömien kakkujen festivaalin kuvallista merkitystä. Samalla tavalla hieman hapantaikaa aiheuttaisi koko leipäkerran tai erän hapattamisen, joten seurakunta ruumiina muuttuisi epäpuhtaaksi Jehovan silmissä, jos he eivät selvittäisi tätä moraalittoman ihmisen turmeltavaa vaikutusta. Heidän on toimittava saadakseen ”hapatus” keskuudestaan, aivan kuten israelilaisilla ei voisi olla happea talossaan festivaalin aikana.
Toisin sanoen, Donna, Paavali käski seurakuntaa erottamaan tämän moraaliton mies, joka teki insestin isänsä vaimon kanssa. (1.Korinttolaisille 5: 1–5.) Myöhemmin, 2.Korinttolaiskirjeessä 2: 5–11, näemme Paavalin neuvovan seurakuntaa lohduttamaan parannusta tekevää ihmistä, jotta Saatana ei tavoittaisi häntä liikaa. Tämä opettaa meille, että erottautumisen ei ole tarkoitus olla pysyvä järjestely. Se on vain tapa poistaa hapate seurakunnasta, jotta estetään koko seurakunnan turmeltuminen.