Paras vastaus
Soita minulle nojatuolin nerdiksi, mutta vastaus on itse kysymyksessä. Sanskritin kieli on tieteellinen ja sitä käytetään pappisissa, tieteellisissä ja uskonnollisissa yhteyksissä. En usko, että sitä voidaan kutsua puhutuksi kieleksi, koska se ei ole nykyään laajalti puhuttu kieli. Mutta kyllä, se on olemassa. Lisäksi kielen nimi viittaa johonkin mielenkiintoiseen.
Annan ”heuristisen” vastauksen. Heuristinen siinä mielessä, että esittämieni todisteiden ei tarvitse olla muodollisesti tarkkoja tutkimustodisteita, vaan jonkinlaisen terveen järjen. Tämän pitäisi ajaa meidät oikeaan suuntaan löytääksemme oikeat todisteet.
TLDR: Mielestäni tamili on vanhempi kuin sanskritin kieli.
Todisteet 1: sanskritin sanana tarkoitetaan uudistettua, hienostunutta, kulttuurista jne. Jotenkin implisiittistä on ajatus siitä, että vertailua tehdään jonkin muun olemassa olevan kielen kanssa. Tiedätkö mitä tamili tarkoittaa? En myöskään minä. Selvästi tamilin on tarkoitus tarkoittaa vain kansan, tamilien, kieltä. Ei vaihtoehto muulle kielelle, tapa, jolla sanskrit näyttää viittaavan.
Todisteet 2: Oletko nähnyt heidän aakkositaan?
tamili aakkoset on melko lyhyt ja yksinkertainen. Siinä ei ole tiettyjä ääniä, joita tosiasiallisesti käytetään kielellä. T ja D käyttävät samaa symbolia, samoin Ch ja Sa. Minulle se näyttää olevan melko vanha, tavallaan melko alkeellinen. Vaikka tamilien kirjallisuus on käytön suhteen melko runsasta: lue Sangam-runosta. Tämä viittaa uskomattoman pitkään historiaan.
Devanagarin aakkoset, sanskritin vakio aakkoset ovat selvästi paljon järjestäytyneempiä ja hyvin järjestettyjä. Z: tä ja F: ää lukuun ottamatta (kuten seeprassa ja kukassa) melkein jokainen ääni esiintyy konsonanteissa, joita käytetään nykykielillä, ei pelkästään sanskritin kielellä. Jos yrität lausua konsonanttiäänet riveillä ja sarakkeilla, näet selkeän kuvion siinä järjestyksessä, kuinka kielesi, suusi ja hengityksesi on tehtävä säätöjä. Hyvin selvästi, se on liian hyvin harkittu ja hyvin järjestetty olemaan luonnollinen kieli, jota ihmiset vain jatkoivat. Mielestäni jotkut tutkijat ovat saattaneet asettaa sen mieleen, että on luonnollista muistaa ja käyttää. Se oli melkein liian hyvin järjestetty muinaisten keskimääräisten ihmisten kollektiiviselle älykkyydelle. Epäilen, että se on voinut olla ihmisen keksimä kieli aikaisemmasta kielestä pikemminkin kuin luonnollinen kieli, joka kehittyi ajan myötä yhteisen kielen kautta.
Huom: Tässä on radikaali idea. Entä jos, Prakrita bhasha on alkuperäinen kieli, ja Sanskrita bhasha on uudistettu, hyvin suunniteltu versio siitä? Prakrita tarkoittaa todella omaperäistä, aitoa jne. Aloittamattomille, haluan sanoa teille lyhyesti, sanskritia pidetään suurena vanhana kielenä, josta eri alueiden Prakrit / a on johdettu.
Todisteet 3: Kieliopin säännöt. Oletko nähnyt sanskritin kielioppisääntöjä? Laaja, jopa algoritminen. Siinä on sääntö kaikesta, poikkeuksetta. Liian laaja. Paljon laajempi kuin mikään muu kieli. En edes ymmärrä, kuinka tavallinen ihminen hallitsisi sen, ellei hän olisi uskomattoman lahjakas tai ei käynyt koulua oppimaan sanskritia useita vuosia. Ehkä he eivät. Ehkä sanskritin kieli oli tutkijan kieli. Itse asiassa yksi monista opiskeluaiheista, yksi oli ”Vyakaran”, ts. Kielioppi. Jälleen kerran liian rikas yhteiselle kielelle. Runsaat jännitteiset ja henkilötaulukot jokaiselle sukupuolelle ovat liian kattavia.
Olen varma, että tamilien kielioppi on paljon yksinkertaisempi.
Todisteet 4: Oletko kuullut kenenkään puhuvan joko tamilia tai sanskritia? Minusta tuntuu, että tamililla on hyvin muinainen tunnelma. On ääniä, joita on liian vaikea kuulostaa ihmisille, jotka eivät puhu tamiliä tai vastaavaa kieltä. Tällaisia ääniä ei löydy mistään muusta kieliryhmästä. Sanskritin ääntäminen on sujuvaa. Itse asiassa Devanagarin aakkoset antavat sinulle algoritmisen ääntämisen. Ei niin Tamilille. Kuten sanoin aiemmin, on olemassa useita ääniä, joilla on samat kirjaimet.
Luulen, että tämä riittää nähdäksemme, että tamili on vanha kieli, paljon vanhempi, ehkä vuosisatojen mukaan, kuin sanskritin kieli.
Voin lisätä lisää pisteitä myöhemmin. Toistaiseksi pidän asiaani.
Vastaus
Olen kotoisin tamililainen puhuja, joka on oppinut tamilinkieliopin Tamil Nadun koulussa. Uskon ymmärtäväni tamilia (sekä muinaista että modernia) paremmin kuin 90\% tamilinkielisestä väestöstä.
Ymmärrän myös malajalaminkielen, telugun, kannadan ja hindin kieliä, vaikka en ole oppinut näiden kielten kielioppia muodollisesti.
sanskritin eli vedin kielellä.
Jokaisen, joka haluaa vastata tähän kysymykseen, tulisi ensin sanoa, mitä hän tietää molemmista kielistä, kuten minä olen tehnyt edellä.
Tämä kysymys kiinnostaa yleensä tamilinkielisiä dravidialaisena politiikkana. pyörii tamilien ylpeyden ympärillä, ja useimmille tamileille tämä on kysymys kielellisestä ylpeydestä, joten vaikka alle 1\% tamiliväestöstä on opiskellut edes sanskritia, loput 99\%, jotka eivät tiedä mitään sanskritista, yrittävät yleensä vastata kysymys ikään kuin he olisivat aiheen tärkeimmät viranomaiset.
Pyydä jotakuta, joka ei ole syvällisesti opiskellut sanskritia, kommentoimaan sen muinaista kirjallisuutta, on kuin pyytäisimme hevosia ratkaisemaan kemialliset yhtälöt. Jos vastaajat eivät ole oppineet kumpaakin vertailtavaa kieltä … he ovat väärässä.
Kysymyksellä ei voi olla kumpikaan / tai binäärivastausta, kuten olen selittänyt alla.
tamili
Nykyään klassiseksi tamiliksi kutsumme kieltä, joka seuraa varhaisinta saatavilla olevaa tamilin kielioppia, jota kutsutaan Tolkāppiyamiksi (mikä tarkoittaa esimerkiksi Vanha kirja). Tämän nimen antoi sen varhaisin kommentaattori Iḷampūraṇar, joka asui noin 12-luvulla. Kirjan alkuperäinen nimi ja tekijän nimi menetetään. Sisäisten todisteiden perusteella näyttää siltä, että kielioppi on kirjoitettu muutama vuosisata ennen Iḷampūraṇaria eli noin 7. – 8. Vuosisata.
Tolkāppiyam (ilakkaṇam eli lakṣaṇam) -yrityksen luominen johti äkilliseen kirjallisuuden spurttiin ( ilakkiyam eli lakṣyam) tamilissa samaan aikaan. Viisi suurta eeposta (aimperum kāppiyam), śaiva & vaiṣṇava bhakti -kirjallisuus, rāmāvatāram (huoneen rāmāyaṇan kertomus) jne. Koostettiin vuosisatojen ajan tolkāppiyamin ja sen ensimmäisen kommentin välillä.
On kuitenkin olemassa ennalta -klassiset teokset varhaisessa tamilissa (kutsutaan yleisesti Sangam-kirjallisuudeksi), jotka ovat enimmäkseen ajanut Tolkāppiyamia ainakin muutamalla vuosisadalla. Varhaisin Sangam-kirjallisuus (esimerkiksi puṟanānūṟu) on Mauryan aikakauden myöhemmästä osasta (2. vuosisata eaa. Lähtien) ja viimeisin on 4. vuosisadalta CE. On ollut joitain kansantarinoita (Tamil kuninkaallisista akatemioista, joita johtavat Pāṇḍya-kuninkaat Maduraissa ja muissa paikoissa, nimeltään Ensimmäinen Tamil Sangam, Toinen Tamil Sangam, Kolmas Tamil Sangam jne., Jokainen on erotettu tuhansien vuosien ajan), mutta historiallinen syy kutsumiselle nämä ”sangam” -kirjallisuudet näyttävät olevan buddhalaisten (sangham) merkittävä vaikutus tamilikirjallisuuteen tuona aikana.
Ennen Sangam-aikakauden alkua (eli ennen Ashokaa) ei ole kirjallista kirjallisuutta tai kirjoituksia Tamili, eikä ole mitään suoraa näyttöä minkään dravidian kielen olemassaolosta – lukuun ottamatta muutamia protodravidian sanoja, jotka löytyvät vedic / buddhalaisista teksteistä myöhään vedic-kaudella (6. vuosisadalla eaa. – 4. vuosisadalla eaa.).
sanskritin kieli
Nykyään sanskritiksi kutsutaan kieltä, joka seuraa klassisen sanskritin (Aṣṭādhyāyī) varhaisinta saatavilla olevaa kielioppia, kielioppia säveltäjä: Pāṇini 4. vuosisadalla eaa.
Aṣṭādhyāyī: n luominen johti klassisen sanskritikirjallisuuden äkilliseen spurttiin, joka alkaa eepoksista (itihāsas).
On kuitenkin tekstejä (jotka todennäköisesti säilytettiin suullisesti) esiklassisessa sanskritissa eli vedisessä sanskritissa, noin 1000 vuotta aikaisemmin. Pāṇini. Monet näistä vedic-teksteistä on edelleen olemassa, jotkut niistä ovat kadonneet.
Ennen R̥gvedaa vedisen sanskritin todisteet ovat muutamia proto-vedic-sanoja, jotka on säilynyt muilla sukupuuttoon kuuluvilla Lähi-idän ja Euroopan kielillä.
Vertailu
Nyt kun meillä on edessämme faktat (jotka voidaan todistaa tai kumota tulevaisuudessa, mutta jotka Uskon, että ne ovat oikein tänään), voimme verrata.
Kielet ovat kuin pysyvästi elävät ihmiset, eikä missään kielessä ole koskaan vanhinta puhuttua vaihetta eli he kaikki menevät luolamiehiin. jollakin tavalla. Ne muuttuvat koko ajan.
Kirjallisuus on kuin valokuvia (todiste ihmisten olemassaolosta ja siitä, miten he aikovat katsoa tiettyyn ajankohtaan), vanhin sanskritin (vedic) kuva oli otettu noin 1500 eaa. Vanhin valokuva tamilista otettiin noin 200 eaa.
Pāṇinin kielioppia seuranneiden oletetaan noudattavan klassista sanskritia (jota kutsutaan hindiksi, koska se on muuttunut jatkuvasti siitä lähtien). Hyvin harvat opiskelevat klassista sanskritia Intian koulussa, ja vaikka he tutkivatkin, se on ehdoton perusta.
Kaikkien Tolkāppiyamia seuranneiden sanotaan seuraavan klassista tamilia.Kukaan ei puhu klassista tamiliä äidinkielenä tänään, kaikki puhuvat moderneja puhekielen / osa-alueen / kastiin perustuvia tamilimurteita, jotka ovat hyvin erilaisia kuin klassinen tamili. Kuitenkin useimmat tamilit oppivat puhumaan ja kirjoittamaan klassista tamilia (kutsutaan kem-mozhi) koulussa.
Koska kielet kehittyvät jatkuvasti, sille, onko Tamil tai Sanskrit vanhempi, on järkevää vain verrata heidän kieliään. vanhin kirjallisuus (ts. valokuvat). Jos puhumme itse puhetusta kielestä, se on kuin kysyisimme ”kenellä on aikaisimmat esi-isät – minä vai sinä?”