Mikä on musiikkiteorian äänenvoimakkuus?


Paras vastaus

Tähän kysymykseen on vaikea olla saamatta teknistä vastausta. On paljon muita hyviä resursseja siellä (sisältäen joitain aiempia vastauksia täältä) saadaksesi syvällisen sukelluksen aiheeseen. Yritän kuitenkin korkean tason vastauksen.

Tonic on tietyn asteikon ensimmäinen nuotti [kokoelma liittyvistä muistiinpanoista]. Se on sama nuotti kuin avaimen allekirjoituksen nimi [koodi, joka kertoo miltä kaikki kyseisen asteikon nuotit kuulostavat]. Esimerkiksi C-duuri ”avaimessa” soitat tavallisesti C-duuri-asteikon , josta ”C” on alkuäänen (tai asteikon aste) tai toninen.

Sointu [ryhmä samanaikaisesti soitettuja samankaltaisia ​​nuotteja], joka perustuu toniseen nuottiin, on yleensä tärkein sointu tyypillinen länsimainen suosittu musiikki. Toniyhdistelmä on eräänlainen kuin kotipesä. Se on yleensä (mutta ei aina) siitä, mistä aloitat, mihin lopput ja mihin palaat usein.

Se on kuin kompassilla pohjoiseen – kaikki muut avaimen tai kappaleen soinnut osoittavat sitä kohti.

Sillä on painovoima – kaikki muut soinnut ovat vetää kohti tonicia ja pyörii sen ympärillä.

On sävellyksiä, jotka soittavat tarkoituksella tätä konseptia. Jotkut kappaleet yrittävät väliaikaisesti palauttaa kyseisen kotikannan muuttuneilla sointuilla, jotka asiayhteyteen viittaavat toiseen tonikiin. peitä tonic tai jätä se kokonaan huomiotta.

Vastaa

Oletetaan, että järjestelmässäsi on asteikko n temperamenttiviritys ja että nämä nuotit perustuvat ääniin liittyvien taajuuksien geometrisiin suhteisiin. Läntisessä tonaalimusiikissa asteikko n = 7 nuotit, jotka on järjestetty sarjaan ”puoli” ja ”koko” (yleisimmin duuri tai molli), jotka toistavat sitten jokaisen oktaavin, jolloin seuraavan saavutetun taajuuden taajuus on kaksinkertainen o f asteikkoon merkitty ensimmäinen nuotti. Olettaen, että tarjoamme joukon muuttujia AG, jotka kasvavat latinalaisen aakkosen mukaan siten, että se toistuu samalla tavalla kuin on kuvattu (esim. A seuraa G: tä), ja voimme aloittaa mielivaltaisella muuttujalla siinä järjestyksessä, niin voimme antaa tonaaliset nimitykset seuraavasti (käyttäen viitepisteenä C-duuria):

C = tonic D = supertoninen E = mediantti F = subdominantti G = dominantti A = submediantti B = johtava sävy

tl; dr-versio: tonic on asteikon alku (yleensä avaimen allekirjoitukseen liittyvä kirjain).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *