Paras vastaus
Kyrilliset kirjoitukset otettiin alun perin käyttöön vanhan kirkon slaavilaisille kieli, joka oli aikoinaan ensimmäinen slaavilainen kirjallisuuskieli Bulgarian ensimmäisessä imperiumissa noin 9. – 11. vuosisadalla. Moderni bulgarian kieli (joka kuuluu eteläslaavilaisten kielten alaryhmään ) voidaan pitää vanhan kirkon slaavilaisen kielen suorana jälkeläisenä.
Nykyään seuraavat kielet käyttävät kyrillisiä aakkosia:
- jotkut (mutta eivät kaikki) eteläslaavilaiset kielet: bulgaria ( vain kyrillinen ), makedonia ( vain kyrillinen; makedonialainen on hyvin lähellä bulgariaa, ja sitä pidettiin bulgarian murteena 1800-luvulle saakka, jolloin makedonialaiset saivat oman virallisen kirjallisen standardinsa, joka oli bulgarialaisen kielen teksti), serbia ( kaksi yhtä suurta voimassa olevia aakkosia käytetään tällä kielellä: kyrilliset ja latinankieliset ovat keskenään vaihdettavissa yksiselitteisen translitteraation kanssa, joka kartoitetaan toisistaan; Kyrillinen kieli vallitsee virallisissa kirjoituksissa, kun taas latinaa käytetään useammin yksityisessä kirjeenvaihdossa), Montenegro ( kahta yhtä pätevää aakkosetta käytetään tällä kielellä: kyrilliset ja latina, samalla tavalla kuin serbiaksi; montenegrolainen on erittäin lähellä serbia, ja sitä pidettiin alueellisena Serbian kieli vuoteen 2007 asti – sen jälkeen kun Montenegro oli itsenäistynyt entisestä Serbian ja Montenegron valtioliitosta vuonna 2006), bosnialainen ( kahta yhtä pätevää aakkosetta käytetään tällä kielellä: kyrillinen ja latinalainen, samalla tavalla kuin serbiaksi, mieluummin huomattavasti latinaa suosivalla tavalla; bosnia on hyvin lähellä serbia, ja sitä pidettiin serbokroatian kielen alueellisena versiona entisessä Jugoslaviassa, kunnes se hajosi 1990-luvun alussa.
- Huomaa, että kaksi muuta eteläslaavilaiset kielet kirjoitetaan vain latinankielisessä aakkosessa: kroatia ( vain latinaksi; kroatia on myös hyvin lähellä serbia, ja sitä pidettiin serbokroatian kielen alueellisena versiona entinen Jugoslavia sen hajoamiseen 1990-luvun alussa) ja sloveeni ( vain latina; sloveeni on hyvin erilainen eteläslaavilainen kieli, ei osa serboa -Kroatian klusteri).
- Huomaa myös, että eteläslaavilaisten, kyrillistä aakkosia käyttävien etelä-slaavilaisten kielten ja vain latinalaista aakkosia käyttävien eteläslaavilaisten kielten välinen rajaviiva yhtyy pääasiassa itäisen (ak a. Ortodoksinen) ja länsimainen (myös katolinen) kristinuskon haara: bulgarialaiset, makedonialaiset, serbit ja montenegrolaiset seuraavat perinteisesti ortodoksista kristillisyyttä, kun taas kroaatit ja sloveenit seuraavat perinteisesti katolista kristillisyyttä. Se ei ole vain sattuma – se on tärkeä historiallinen ja kulttuurinen tekijä, joka määritteli kirjoitusjärjestelmän valinnan.
- Mutta säännössä b) on muutamia poikkeuksia:
- Serbit ja montenegrolaiset ovat vapaasti valittavissa kyrillisen ja latinankielisen aakkosen välillä kirjoittaakseen äidinkielellään, vaikka ne kuuluvatkin perinteisesti ortodoksiseen kristinuskoon – näillä kielillä oli joitain historiallisia syitä aakkoselliselle ”irtisanomiselle”;
- bosnialaiset ovat ainoa slaavilainen kansa, joka noudattaa islamia, ei kristinuskoa (ja yksi Euroopan kahdesta islamilaisesta kansakunnasta yhdessä albaanien kanssa), mutta bosnialaiset ovat myös vapaassa valinnassa kyrillisen ja latinalaisen aakkosen välillä kielellisen läheisyytensä vuoksi serbien kanssa ja montenegrolaiset.
- Kaikki itäslaavilaiset kielet kirjoitetaan yksinomaan kyrillisillä aakkosilla, jotka he kerran ottivat käyttöön vanhan kirkon slaavilainen – klassinen eteläslaavilainen kieli (katso yllä): venäjä, ukraina, valkovenäjä, rusiini (jälkimmäinen ei ole yleisesti tunnustettu erilliseksi kieleksi – jotkut kielitieteilijät pitävät sitä edelleen Ukrainan lounaaseen murteena). Huomaa, että itä-slaavilaiset kielet eivät ole sinänsä peräisin vanhan kirkon slaavilaisista kielistä – se on erillinen haara slaavilaisten ryhmässä, he vain ottivat käyttöön vanhan kirkon slaavilaiset aakkoset vahvan kulttuurisen vaikutuksen vuoksi.
- Slaavilaisten kielten kolmas alaryhmä, länsi-slaavilainen alaryhmä, kirjoitetaan kuitenkin yksinomaan latinankielisinä, ei kyrillisinä. Niihin kuuluu: puola, tšekki, slovakia, ylempi sorbi (lusatilainen) – pieni slaavilainen kieli Saksassa, ala-sorbi (lusatilainen) – myös pieni slaavilainen kieli Saksassa, kasubialainen – joskus katsotaan puolan, silesian murteeksi – joskus puolan murteena.
- Jälleen on helppo huomata, että kyrillisiä aakkosia käyttävien slaavilaisten kielten ja latinan aakkosia käyttävien slaavilaisten kielten välinen rajaviiva yhtyy lähinnä rajaviivaan Ortodoksinen ja katolinen kristinuskon haara: kaikki itäslaavit noudattavat perinteisesti ortodoksisuutta, kun taas kaikki länsimaiset slaavit perinteisesti katolisuutta. Jotkut heistä noudattavat eteläslaavilaisia ortodoksisuutta ja jotkut katolilaisuutta (katso yllä oleva huomautus 1b).
- Mongolian kieli vuonna Mongolia esitteli kyrillisen virallisesti 1940-luvulla, ja sitä on käytetty laajalti Mongoliassa siitä lähtien. . Se on ainoa kieli ei-slaavilaiselle kansalle, joka ei ole koskaan ollut osa Neuvostoliittoa ja joka on tällä hetkellä kirjoitettu kyrillisellä kielellä. (Kaikki muut aakkosia käyttävät kielet ovat joko slaavilaisia, tai ne ovat aiemmin kuuluneiden kansojen kieliä Neuvostoliitolle – jotkut heistä kuuluvat molempiin luokkiin samanaikaisesti – Venäjän, Ukrainan ja Valkovenäjän kanssa.
- Huomaa, että Mongolit Kiinan Sisä-Mongolian itsehallintoalueella käyttävät edelleen perinteistä Mongolinkielinen kirjoitus, ei kyrillinen.
- Suurinta osaa entisten Neuvostoliiton tasavallan kansalliskielistä (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta) kirjoitettiin kyrillisin kirjoituksin Neuvostoliiton aikana: moldova (indo-eurooppalaisten perheen romanssiryhmän jäsen, moldova on hyvin lähellä romanialaista ); azerbaidžanilainen (turkkilaisen kieliperheen jäsen); kazakki (turkkilaisen kieliperheen jäsen); kirgisia (turkkilaisten kielien perhe); turkmeeni (turkkilaisen kieliperheen jäsen); uzbekki (turkkilaisten kielien perhe); tadžiki (indoeurooppalaisten perheen iranilaisten ryhmän jäsen).
- venäläisiä, ukrainalaisia ja valkovenäläisiä ei sisälly tähän luetteloon koska ne kaikki ovat slaavilaisia ja niitä on jo käsitelty edellä, katso 2. Kyrilliset kirjoitukset ovat olleet heidän käytössä kirjoituksensa alusta lähtien – ts. vuosisatojen ajan ennen Neuvostoliiton muodostamista.
- viro, Latvian ja Liettuan kieliä (kolmen entisen Neuvostoliiton tasavallan kielet, jotka nykyisin tunnetaan Baltian maina) ei ole koskaan kirjoitettu kyrillisin kirjaimin – he säilyttivät latinan aakkoset Neuvostoliittoon kuulumisensa ajan.
- Georgian (jäsen (kartvelilaisten kieliperheestä) on aina käyttänyt omaa perinteistä georgialaista aakkosettaan, ja armenia (joka muodostaa oman erillisen ryhmänsä indoeurooppalaisesta kieliperheestä) on aina käyttänyt omaa perinteistä armenialaista aakkosettaan – mukaan lukien heidän jäsenyytensä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen i 1990-luvun alussa jotkut (mutta eivät kaikki) sen entisistä Neuvostoliiton tasavalloista siirtyivät kyrillisestä latinalaisiin aakkosiin – pääasiassa poliittisista syistä.Ne sisältävät: moldovan Moldovassa (mutta moldova itse julistetussa Transnistrian tasavallassa – Moldovan irtautunut alue – käyttää edelleen kyrillistä), azerbaidžanin, turkmeenin ja uzbekistanin kielet. Samalla kazakstan, kirgisia ja tadžiki kielet käyttävät edelleen kyrillisiä kieliä ( tällä hetkellä minulla olevat tiedot). Mutta Kazakstanin presidentti on hiljattain ilmoittanut suunnitellusta kazakstanin siirtymisestä latinankieliseen tekstiin.
- Jotkut paikalliset vähemmistökielet joissakin entisissä Neuvostotasavallat käyttävät edelleen myös kyrillistä, kuten abhasia (Luoteis-Kaukasian kieliperheen jäsen) kieli Abhasiassa, tosiasiallisesti ja osittain tunnustetussa tasavallassa Luoteis-Afrikassa. Georgia; Yaghnobi -kieli (indoeurooppalaisten perheen iranilaisten ryhmän jäsen) Tadžikistanissa; Shughni, Rushani, Yazghulami, Wakhi ja jotkut muut Pamir-kielet Gorno-Badakhshanin autonomisessa alueella Itä-Tadžikistanissa (kaikki heistä kuuluvat myös indoeurooppalaisten perheen Iranin ryhmään) ovat äskettäin hankkineet kyrillisiin pohjaisia kirjoitusjärjestelmiä, vaikka näitä kirjoitusjärjestelmiä ei vieläkään käytetä laajalti, koska äidinkielenään puhujia on vähän. vastaavat kielet (Pamirin kielet pysyvät pääasiassa vain suullisina kielinä). Dunganin kieli (lähinnä Kirgisiassa ja Kazakstanissa) kirjoitetaan myös kyrillisin sanoin – Dungan kuuluu kiinalais-tiibetiläisen perheen ryhmään, ja se on hyvin lähellä Kiina mandariini. Dunganin esimerkki on varsin mielenkiintoinen, koska se on ensimmäinen kiinan kieli, joka on kokonaan siirretty aakkoselliseen (kyrilliseen) kirjoitukseen.
- Jotkut muut entisten Neuvostoliiton tasavaltojen vähemmistökielet on äskettäin vaihdettu kyrillisestä latinaksi käsikirjoitus, kuten Gagauz (turkkilainen perhe) Moldovassa, Talysh ja Tat (molemmat – indoeurooppalaisten perheen iranilainen ryhmä) Azerbaidžanissa, Karakalpak (turkkilainen perhe) Uzbekistanissa ja jotkut muut.
- Kaikki (paitsi karjalainen ja vepsiä, jotka kuuluvat uralilaisten perheen suomalais-ugrilaisen haaran suomalaisryhmään ja käyttävät latinalaiset aakkoset, ja lukuun ottamatta muutamia pieniä kirjoittamattomia kieliä) paikallisen vähemmistön kielet modernissa Venäjän federaatiossa – yhteensä lähes 100 kieltä. Jotkut suurimmista kielistä puhujien lukumäärän mukaan ovat: ossetialainen (indoeurooppalaisten perheen iranilainen ryhmä), tataari, baskiri, tšuvaši, Karachay-Balkar, Nogai, Kumyk, Krimin tataari, Altai, Khakas, Tuvan, Yakut (kaikki kuuluvat turkkilaisten perheeseen), Erzya, Moksha, Hill Mari, Meadow Mari, Udmurt, Komi, Khanty, Mansi (kaikki kuuluvat Uralin perheen suomalais-ugrilaiseen osastoon), Nenetsi, Nganasan, Selkup (kaikki kuuluvat uralilaisten perheen samojedilaiseen osastoon), tšetšeeni, ingush, Avar, Dargin, Lezgian, Lak, Tabasaran, Rutul, Aghul, Tsakhur (kaikki kuuluvat Koillis-Kaukasian perheeseen), Abaza, Adyghe, Kabardian (kaikki kuuluvat Luoteis-Kaukasian perheeseen), Burjaatti, Kalmyk (molemmat kuuluvat mongolien perheeseen), Evenki, Even, Nanai (kaikki kuuluvat Tungusic-perheeseen), Chukchi, Koryak (Chukotko-Kamchatkan-perheen jäsenet), Siperian Yupik, Aleut (Eskimo-Aleut-perheen jäsenet), Tundra Yukaghir, Kolyma Yukaghir (vain kaksi Yukaghir-perhe), Ket (kieliisolaatti, ainoa elävä Jeniseenin perheen edustaja), Nivkh (kieliisolaatti, muodostaa oman kieliperheen) jne.
Kyrillisin kirjoituksin kirjoitettujen kielten kokonaismäärä on yli sata.
Vastaus
Kyrillinen kirjoitus on vain äänien esitys. Muutaman erikoismerkin lisäämisen ansiosta ei ole mitään syytä, miksi puolankielistä ei voitu kirjoittaa siihen. Tsaari-Venäjä kokeili sitä.
Lähes mikä tahansa kieli voidaan sitoa kyrillisiin kirjaimiin.Otin muutaman pois venäjästä Wikipediasta:
Томас Джефферсон (Thomas Jefferson)
Огюстен Бон Жозеф де Робеспьер (Augustin Bon Joseph de Robespierre)
Kaikkia puolan (tai englannin tai saksan …) kirjaimia ja ääniä ei kuitenkaan ole venäjäksi, mikä on suuri ongelma. ”W” ja ”H” puuttuvat tunnetusti venäjäksi, mikä johtaa parittomiin kirjoitusasuihin, kuten Джордж Вашингтон (Dzhordzh Vashington) ja Герман Гессе (Hermann Hesse, mutta se on translitteroitu kirjaimellisesti nimellä” German Gesse ”).
Puola on ilmeisesti lähempänä venäjää kuin englanti, mutta jopa jotkut puolalaiset äänet eivät eivät sovi yhteen venäläisten merkkien kanssa. Puolalainen ł (pohjimmiltaan englanninkielinen w-ääni) ja puolalainen ę ( nenän kautta ”en” -äänellä) ei ole vastaavia venäjäksi. Лех Вале́нса (Lech Wałęsa) on translitteroitava nimellä ”Lekh Valensa”, mikä on väärin. Kaupunki Łódź ( lausutaan ”Woodge” ) translitteroidaan nimellä Лодзь (Lodz ), mikä myös väärin. Puola tarvitsee erikoismerkkejä.
Kyrillisiä aakkosia käyttävät monet kielet, jopa useat ei-slaavilaiset kielet. (Mongolia hyväksyi sen vuonna 1946.) Kyrillisessä kirjassa on paljon ei-slaavilaisia kirjaimia, samoin kuin vanhan kirkon slaavilaisissa aikakausissa käytettyjä arkaaisia kirjaimia. Niitä ei vain käytetä venäjäksi.
Rehellisesti sanottuna mikään näistä ei ole outoa kuin gaelinkielisten sanojen ja paikannimien sitominen Englanti. Irlantilaisia ja skotlantilaisia sanoja ei alun perin kirjoitettu englannin oikeinkirjoituskäytäntöjen mukaisesti. 1600-luvun jälkeen, kun englantilaiset alkoivat soveltaa kulttuuriaan Skotlantiin ja Irlantiin, vanhat gaelin kielenkirjoitukset anglikisoitiin – aivan kuten puola olisi todennäköisesti ollut, jos Venäjällä olisi ollut tiensä. (heidän silmiensä mukaan) eksentrisen näköiset gaelin sanat ja sidottu ne englanninkielisiin muotoihin. Ó Súilleabháinista tuli OSullivan, Obar Dheathainista tuli Aberdeen, kun taas skotlantilaisesta sukunimestä MacFhlaithbheartaich tuli ”McLafferty” …
MacDhòmhnaill tuli” McDonald ”. Tässä on asia: ”McDonald” on pohjimmiltaan muun kuin englanninkielisen sanan translitterointi englanniksi, jotta englannin korvat ja kielet olisivat onnellisia.
Se on suunnilleen yhtä järkevää kuin kirjoittaa se kyrillisin kirjaimin: