Paras vastaus
Koska sanot psykologia enkä filosofia , niin vastaan sanan kirjaimellisella merkityksellä. Tämä tarkoittaa, että en keskustele mielen teoriasta, metafysiikasta, fenomenologiasta tai mistään muusta alueesta kuin asioista, jotka voidaan mitata .
Psykologia on tutkimus ihmisen käyttäytymisestä ja siihen liittyvistä spekulaatioista taustalla olevista mekanismeista ja motivaatioista, ja siten keskustellaan vain ihmisen käyttäytymisen salaisuuksista.
Toivottavasti paremmin selventääkseni mitä tarkoitan, en keskustele tietoisuutta, koska sitä ei voida mitata, mutta keskustellaan split-brain-oireyhtymän tutkimuksesta.
Lisäksi en sano vain ”kaikki”, koska vaikka on totta, että meillä ei ole kattavaa ymmärrystä ihmisen käyttäytyminen, jonkin ymmärtäminen vaatii kohdennetun tutkimusalueen, määritellyn ongelman. Joten nämä ovat määriteltyjä ongelmia.
Lisäksi tämä on täysin epätäydellinen luettelo. On monia kysymyksiä, joita voimme kysyä, ja joita meille kysytään, mutta nämä ovat kysymyksiä, jotka herättävät suurimman hämmästyksen ja uteliaisuuden tunteen, koska ehkä ne ovat kaikkein ”inhimillisimmät” kysymykset. Kuten silloin, kun Spockilta kysyttiin ”miltä sinusta tuntuu?”
Joten aloitetaan tämä juhla.
Muisti : Unohdammeko koskaan asioita? Ovatko muistot ikuisesti aivojemme jossakin paikassa, ja onko vain kyky palauttaa mieleen ne ajan muistot? Lisäksi menetetäänkö muistoja Alzheimerin potilailla? Kuinka muistit koodataan? Kuinka aivot voivat tallentaa niin paljon tietoa, että sen avulla keho voi hakea melkein unohdetun tavaran kaappiin, joka on levinnyt häiriöttömästi vuosia, mutta menettää silti tiedot siitä, missä avaimesi ovat, kun olet asettanut ne alas kymmenen minuuttia sitten?
Sukupuoli : Onko sukupuoli määritelty yhteiskunnassa? Ovatko miehet ja naiset sukupuolta? todella erilainen jollain mitattavalla tavalla?
Luonto vs. hoiva : Tämä voi olla lopullinen psykologinen mysteeri. Missä määrin meidät luonnostaan luonteemme määrittelee verrattuna ympäristöön, jossa olemme kasvaneet? Tällä on merkittäviä sosiaalis-eettisiä vaikutuksia oikeusjärjestelmäämme, koulutusjärjestelmäämme, talousjärjestelmäämme – pohjimmiltaan koko yhteiskuntamme.
Savantit : Kuinka säästäjät voivat tehdä mitä tekevät, ja voimmeko antaa tavallisten ihmisten saavuttaa samanlaisia tekoja? Kääntäen, voimmeko antaa savanttien toimia normaalisti muilla tavoin, mikä parantaa heidän elintasoaan.
Moraali : Ilmeisesti moraali on a paljon ajatustamme. Se määrittelee, miten olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja miten kuvittelemme itsemme ja yhteiskuntamme. Mutta moraali nimenomaan on tuntematon. Kuinka se auttaa meitä selviytymään ja miten se kehittyi?
Yleinen neurokemia : Emme vieläkään tiedä kuinka monta lääkettä me käyttö psykiatriassa todella toimii. Siksi masennuslääkkeillä voi olla psykoosilääke ja päinvastoin. Ryhmittelen myös, miten hermot välittävät signaaleja tässä.
Unet : Aina kun kuulet teorioita unelmiesi merkityksestä, ne ovat yleensä kerrossänky. Emme ole koskaan löytäneet konkreettisia yhteyksiä standardoitujen kuvien ja tunnetilojen välillä. Emme vieläkään tiedä, mitä toimintoja unelmat palvelevat. Kokevatko he tietoisen aivojen osan toisen osan ylläpitoa? Ovatko aivot kokeneet omia korjauksiaan?
Yhteydet : Kuinka aivojen eri osat kommunikoivat? Tiedämme, että muistot on tallennettu yhteen paikkaan, ja kyky puhua on toiseen, mutta miten nämä erilaiset kudospalat kommunikoivat keskenään? Puhuvatko he samaa perustavaa kieltä vai onko meillä erikoistuneita reittejä nimenomaan tietojen välittämiseen aivojen alueiden välillä?
Vastaus
Sosiaalipsykologia on psykologisen spekulaation genre, jota pidetään nykypäivän maallisessa todellisuudessa. . Nykyaikainen sosiaalipsykologia on heittänyt perinteisen psykologian lähestymistavat roskakoriin.
Sosiaalipsykologiassa ei oteta huomioon sitä valtavaa vaikutusta, jota maallisen ihmisen ego-psyyke vaikuttaa sosiaaliseen ajatteluun ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. Sosiaalipsykologia rohkaisee uskomaan nykypäivän sosiologisiin periaatteisiin, muuten maallisella ihmisellä, joka ei noudata sääntöjä, on ”sosiaalisia häiriöitä”.
Sosiaalipsykologia käytännössä jättää huomiotta ”henkiset ongelmat” ja korvaa ”henkiset ongelmat” yhteiskunnallisella syyllä ” maalliset ihmisen ”sosiaaliset häiriöt”, kuten kodittomuus, huumeriippuvuus, sosiaalisen mukautumisen puute.
Sosiaalipsykologia ei ota huomioon maallisen ihmisen omaa vastuuta, vaan syyttää yhteiskuntaa ja ympäristöä maallisista ihmisen ”sosiaalisista häiriöistä”.
Sosiaalipsykologia ei ota huomioon ihmisen metafyysinen mielielämä. Itse asiassa sosiaalipsykologia on kiistänyt metafyysisen alueen olemassaolon. Maanpäällisessä ihmisessä ei ole ainutkertaista sielua / Itsettä. Siksi sosiaalipsykologiassa otetaan huomioon vain fyysiset maalliset todellisuustapahtumat, tilanteet, olosuhteet, jotka ovat joko ”kuuliaisuuden” jatkuvasti muuttuville lakilakeille fyysisen valvonnan alaisuudessa, sekä ”kuuliaisuus” yhä absurdimmille sosiologisille periaatteille. Ei ole olemassa sellaista käsitystä kuin ”paha”; vain maallinen ihmisen tottelemattomuus nykypäivän sosiologisiin periaatteisiin. Tottelemattomuus nykyajan sosiologisiin periaatteisiin saa maallisen ihmisen saamaan ”sosiaalisia häiriöitä”.