Paras vastaus
Muokkaa ”Unohdin mainita, että etnisen alkuperän ja rodun välillä on ero. Etnisyys on kulttuuria ja kieltä. Rotu on biologinen termi. Luulen, että tämän kysymyksen esittänyt henkilö tarkoittaa ”ovatko slaavit rodusta vai etnisestä alkuperästä”?
Slaavi on kieli. Se voi tarkoittaa ”puhua”, ”ymmärtää” tai ”sana”, mutta se voi myös tarkoittaa ”kunniaa” tai ”mainetta” tai kuulua ortodoksiseen kirkkoon. Slaavi vastustaa niemciä tai ”mykistystä” – joku, joka ei puhu (slaavi). Mutta miksi vain saksalaisia kutsutaan niemiksi eikä muita, on mysteeri.
Slaavilainen on samaa kieltä puhuvan yhteisön (etnoksen tai kulttuurin) jäsen. Ne voivat sisältää myös kirkon jäsenyyden (ortodoksiset tai katoliset), mutta kieli määrittelee heidät ”slaavilaisiksi”.
Slaavit eivät ole rotu tai edes etnisyys. Ne vaihtelevat Pohjoismaista, keskiaasialaisista, turkkilaisista, Välimeren alueista ja Lähi-idästä. Kaikki ovat sekoitettuja. Esimerkiksi länsislaavit (Veneti) ovat sekoitus slaavilaista, skyttiä / sarmatilaista, germaanista ja turkkilaista. Itäslaavit (Antes) ovat sekoitus slaavia, baltia, suomalais-uricilaista, skyttiä, germaanista ja turkkilaista kansaa. Eteläiset slaavit (Sclaveni) ovat sekoitus illyrialaisia, slaavilaisia, skyttejä / sarmaatteja, turkkilaisia ja kreikkalaisia. Kaikkien slaavilaisten keskuudessa on heidän kielitaustansa.
Siksi slaavit ovat Euroopan ja Euraasian kansojen kulttuurilis-kielellinen ryhmä.
Vastaus
Ensinnäkin slaavilainen maat eivät ole niitä, joissa länsimainen sivilisaatio edistyi merkittävästi. Vuoteen 800 saakka slaavilaiset heimot olivat tyypillisesti pakanallisia – eivät kristittyjä. Kapitalismi, parlamentit, valaistuminen, moderni fysiikka ja muut tärkeimmät ideat syntyivät länsimaisemmissa maissa, joissa oli tyypillisesti romantiikkaa tai germaania. Joten keskimääräinen slaavilainen maa on alikehittynyt suhteessa mainitsemiini ryhmiin. Viive voi olla jossakin vaiheessa ollut yli 500 vuotta – suhteessa siihen, se on tänään pieni.
On kyseenalaista, onko suhteellinen alikehitys vain sosiaalista ja historiallista – ja tässä mielessä satunnaista -. Mielestäni se on enimmäkseen sosiaalista ja historiallista lähinnä siksi, että esimerkiksi IQ-testit ja vastaavat mittaukset eivät osoita todellista synnynnäistä haittaa slaavilaisille. Mutta varmuuteni siitä, että biologia ei ole tärkeää, ei ole korkea.
Myös slaavilainen maailma on jakautunut syvemmälle lähinnä siksi, että itä-länsi -raja kulkee suoraan slaavilaisen maailman läpi. Idän ja lännen rajalla tarkoitan ensisijaisesti katolisten + protestanttisten (= länsimaiden) ja ortodoksisten (= itäisten) kristillisten kirkkojen välistä rajaa. Tämä oli erittäin tärkeää Serbian ja Kroatian sodille entisessä Jugoslaviassa. Tämän lisäksi kommunismi, joka on kasannut suurimman osan slaavilaisesta maailmasta, on itse asiassa synnyttänyt enemmän vihamielisyyttä, koska suurin osa rakkaudesta oli valmistettu ja saneltu ylhäältä, ja Neuvostoliitto ja muut järjestivät erilaisia liittoja, miehityksiä ja muita vihamielisiä asioita.
Joten slaavilainen maailma on nykyään melko pirstoutunut, tietenkään ajattelematta minkäänlaista yleisslaavilaista unionia. No, saksalaiset maat eivät myöskään ajattele minkään yleissaksalaisen liiton muodostamista – eikä se ole liian erilainen romanssin kanssa. Mutta tilanne on luultavasti paljon parempi kuin kysymyksesi, ja vastaukseni osoittaa tähän mennessä. Minusta alkaen on useita erittäin moderneja, vauras, vakaa, rauhallinen, onnellinen slaavilainen maa, ja monet slaavimaiden väliset suhteet ovat erittäin hyvät (hyvin, aloittaen selvästä tšekki-slovakialaisesta esimerkistä, melkein varmasti ystävällisin pari maailmassa, mutta jopa tärkeämpien maiden suhde voi olla hyvä) tai ainakin parempi kuin keskimäärin.
En ole kanoninen pan-slavisti, mutta sanoisin silti, että kuulun ”Slaavilainen maailma” on luultavasti vahvempi osa identiteettiäni kuin kuuluminen Euroopan unioniin.