Paras vastaus
Kumpikaan kirjoitusasu ei ole väärä, ja ne tarkoittavat tarkalleen sama asia . Väri on Yhdysvalloissa käytetty oikeinkirjoitus. Väriä käytetään muissa englanninkielisissä maissa.
- Kun valitset vaihtoehdon väri ja väri , pidä mielessä, että molemmat kirjoitusasut ovat oikein.
- Lyhyempi, väri , on suositeltava oikeinkirjoitus Yhdysvalloissa.
- Muu englanninkielinen maailma käyttää pidempää muotoa, väriä .
Sanan väri juuret ovat (ei yllättävää) latinankielisessä sanassa color . Se tuli keski-englantiin anglo-normanin -värin kautta, joka oli versio vanhasta ranskasta -väri . Nykyinen ero kirjoitusasussa amerikkalaisen ja englantilaisen variantin välillä hyvitetään (tai joskus syytetään) amerikkalaisesta leksikografista Noah Websteristä. Pyrkiessään saamaan aikaan amerikkalaisen itsenäisyyden ja identiteetin kielellä, Webster toteutti useita oikeinkirjoituksen uudistuksia julkaisussa A Compendious Dictionary of the English Language , jonka hän julkaisi vuonna 1806.
Väri tai Väri —Minkä oikeinkirjoituksen sinun pitäisi käyttää?
Voit valita muutaman tavan, mitä oikeinkirjoitusta haluat käyttää. Voit esimerkiksi valita oikeinkirjoituksen, joka on vallitseva kotimaassasi – jos olet amerikkalainen, käytä väriä . Jos olet jostakin Kansainyhteisön maasta, käytä väriä . Jos englanti ei ole ensimmäinen kieli, käytä opetettua oikeinkirjoitusta.
Voit myös päättää noudattaa yleisösi suosimaa oikeinkirjoitusta. Jos kirjoitat amerikkalaisille, käytä heidän mieluummin kirjoitettua kirjoitusasua. Jos kirjoitat jotain britteille, australialaisille tai kanadalaisille, käytä heidän mieluummin kirjoitettua kirjoitusasua.
Jos et ole vielä varma kumpi valita, tai jos kirjoitat kansainväliselle yleisölle, parasta on valita yksi oikeinkirjoituksista ja pitää kiinni siitä. Toisin sanoen, valitse johdonmukaisuus.
Vastaa
Jos kirjoittamasi asiakirjan on oltava Ison-Britannian oikeinkirjoitusstandardien mukainen, käytä ”color” -merkkiä. Jos kirjoittamasi asiakirjan on oltava Yhdysvaltojen oikeinkirjoitusstandardien mukainen, käytä ”väriä”.
Yritä virallisessa kirjoituksessa säilyttää jokaisessa asiakirjassa vastaavat oikeinkirjoituskäytännöt, esimerkiksi väri, alumiini, ripuli, lastenlääketiede mene samaan asiakirjaan käyttäen Ison-Britannian oikeinkirjoitusta, ja väri, alumiini, ripuli ja lastenlääkkeet menevät samaan asiakirjaan Yhdysvaltojen oikeinkirjoituskäytäntöjen mukaisesti.
Jos kirjoituksesi ei ole muodollinen, sillä ei todennäköisesti ole väliä liikaa. Olen nähnyt heidän sekoittuneen aiemmin. Joissakin tapauksissa, jopa virallisessa kirjallisessa muodossa, jos asiakirjan aihe vertaa jotain Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian välillä, voit sekoittaa ne tarkoituksella.
Valitettavasti englanninkielisille oppijoille tämä tarkoittaa, että he saattavat pitää tarpeellisena oppia kaksi erilaista oikeinkirjoitusta ja tietää, mikä on mikä. Valitettavasti paitsi kirjoitusasu, myös kielioppi, sanasto ja ääntäminen eroavat Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian standardien välillä. Alkuperäiset puhujat seuraavat yksinkertaisesti paikallista konventtia, jossa he asuvat. Joissakin paikoissa (esim. Kanadassa, Singaporessa jne.) Käyttöstandardit saattavat sekoittua jopa paikallisesti. Onneksi koulutetut puhujat Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa pitävät kuitenkin tätä harvoin suurena ongelmana viestinnässä.
Englanti ei ole ainoa kieli, joka kokee tämän. Asun tällä hetkellä Hongkongissa, ja minun on tehtävä päätökset siitä, käytetäänkö yksinkertaistettuja vai perinteisiä kiinalaisia merkkejä ja käytetäänkö tietylle sijainnille yhteistä terminologiaa. Asuin aiemmin Malesiassa ja opiskelin malaijiksi, ja sitten minun piti mennä tekemään työmatkoja Indonesiaan. Malesia-bahasa ja indonesia-bahasa ovat molemminpuolisesti ymmärrettävissä ja perustuvat samalle malaiji-kielelle, mutta eroavat toisistaan oikeinkirjoituksen, kieliopin, sanaston ja ääntämisen suhteen. Kuuntelin kielinauhoja, joissa opetettiin eurooppalaista portugalia, ja toisinaan kävin Macaossa pidetyissä kokouksissa portugaliksi, sitten matkustin kuukauden ajan Brasiliassa. Olen opiskellut ranskaa monien vuosien ajan Pariisin standardin mukaan, mutta matkasin usein Montrealiin ja Quebeciin, kun asuin New Yorkissa.
Ja sitten on espanjaa, puhumattakaan arabiasta.
Kaikilla kielillä, joita äidinkielenä puhutaan useissa maissa, on erilaiset standardit ja käytännöt.